Staattisesti tyypitetyt ohjelmointikielet JavaScript-ekosysteemissä: tyyppijärjestelmien näkökulma

JavaScript is a ubiquitous programming language with usage in web, mobile applications and server software. The status of the language as the de-facto programming language of the web has made the language ecosystem advanced with a great number of userspace libraries and major companies working on efficient runtime systems. The core language, however, has numerous known difficulties caused by the initial design and persisted by the requirements for backwards-compatibility. In the last decade, a number of programming languages have chosen JavaScript as the compile target of the language. Type theory and its application, programming language type systems, is an essential area of study in the design of programming languages. Every high-level programming language features a type system that greatly influences the ways of designing and implementing programs in the language. This thesis examines a group of selected statically-typed programming languages that compile to JavaScript. The core topics of research in this thesis are the motivation for new JS-compiled languages, the type system design of the languages, and the future direction of the JavaScript ecosystem based on the current trends and parallels to other programming ecosystems. The results of the work include identifying several trends in type systems for the JS ecosystem and the web. These include unsound yet convenient partially inferred type systems for object-oriented and multi-paradigm programming and fully inferred extended Hindley-Milner type systems for primarily functional programming languages. Additionally, different options for the advancement of the programming ecosystem, including type annotations, inference of dynamically typed languages and new compile targets, are explored. Finally, based on the design choices of the languages researched, we provide several recommendations for safe and productive statically typed programming in the JavaScript ecosystem.JavaScript on laajalti käytetty ohjelmointikieli, jonka käyttö ulottuu web- ja mobiilisovelluksiin sekä palvelinohjelmistoon. Kielen asema web-kehityksen de-facto-ohjelmointikielenä on luonut sen ympärille laajan ohjelmistoekosysteemin, joka kattaa suuren määrän ohjelmistokirjastoja sekä tehokkaita ajoympäristöjä. Itse kieli aiheuttaa tästä huolimatta vaikeuksia alkuperäisten suunnitteluvirheiden ja vaaditun taaksepäinyhteensopivuuden vuoksi. Viimeisen vuosikymmenen aikana useampi ohjelmointikieli on alkanut käyttää JavaScriptia käännöskohteenaan. Tyyppiteoria ja sen sovellus, ohjelmointikielten tyyppijärjestelmät, on tärkeä tutkimusala liittyen ohjelmointikielten suunnitteluun. Tyyppijärjestelmä on osa jokaista korkean tason ohjelmoinikieltä ja vaikuttaa täten suuresti itse ohjelmointikielen muihin ominaisuuksiin ja käyttöön. Tämä tutkimus käsittelee joukkoa staattisesti tyypitettyjä ohjelmointikieliä, jotka kääntyvät JavaScript-koodiksi. Tutkimuksen ytimessä ovat uusien kielten kehityksen motiivit, kielten tyyppijärjestelmien suunnittelu ja ominaisuudet sekä JavaScript-ekosysteemin mahdolliset tulevaisuuden suunnat. Työn tuloksena tunnistamme useita trendejä tyyppijärjestelmien suunnittelussa JavaScript-ekosysteemiin. Näihin kuuluu käytännölliset, mutta teoriassa epäturvalliset tyyppijärjestelmät olio- ja moniparadigmaohjelmoinkieliin sekä funktionaalisten ohjelmointikielien Hindley-Milner-pohjaiset tyyppijärjestelmät, joissa muuttujien tyypit pystytään täysin päättelemään ilman ohjelman kirjoittajan annotaatioita. Lisäksi nostamme esiin useita tulevaisuuden suuntia, jotka voisivat viedä JS-ekosysteemiä eteenpäin. Näihin kuuluvat tyyppiannotaatiot, dynaamisten kielten tyyppi-inferenssi ja uudet käännöskohteet web-ekosysteemiin. Lopuksi annamme tutkimuksen perusteella suosituksia ominaisuuksista ja suunnitteluratkaisuista, jotka voisivat mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen ohjelmistokehityksen JavaScript-ekosysteemissä tulevaisuudessa

”Nenästä kiinni ja ponnistus ja hyppy! Kirjastot sopeutuivat koronakevääseen

Maailmanlaajuinen koronapandemia tavoitti maaliskuussa myös Suomen ja tieteelliset kirjastot siirtyivät muun yhteiskunnan mukana poikkeusoloihin. Vaikka koronakevät mullisti kirjastojen arjen, sopeutuminen uuteen tilanteeseen tapahtui kirjastoissa nopeasti ja joustavasti. Etätyöskentelyn mallit olivat monissa kirjastoissa jo entuudestaan tuttuja, mikä helpotti siirtymää. Tässä artikkelissa kirjastolaiset – Signumin koronakirjeenvaihtajat – kertovat kokemuksistaan ja havainnoistaan poikkeustilanteessa, ja välittävät tuokiokuvia digitalisoituvasta arjesta

A 2 year physical activity and dietary intervention attenuates the increase in insulin resistance in a general population of children: the PANIC study

Funder: The NIHR Biomedical Research Centre in CambridgeFunder: Finnish Innovation Fund SitraFunder: Foundation for Paediatric ResearchFunder: Ministry of Social Affairs and Health of FinlandFunder: Yrjö Jahnsson FoundationFunder: Research Committee of the Kuopio University Hospital Catchment Area (State Research Funding)Funder: The city of KuopioFunder: The UK Medical Research CouncilFunder: Finnish Cultural FoundationFunder: Ministry of Education and Culture of FinlandFunder: Juho Vainio FoundationFunder: Paavo Nurmi FoundationFunder: Diabetes Research Foundation in FinlandFunder: Finnish Foundation for Cardiovascular ResearchFunder: Social Insurance Institution of FinlandAbstract: Aims/hypothesis: We studied for the first time the long-term effects of a combined physical activity and dietary intervention on insulin resistance and fasting plasma glucose in a general population of predominantly normal-weight children. Methods: We carried out a 2 year non-randomised controlled trial in a population sample of 504 children aged 6–9 years at baseline. The children were allocated to a combined physical activity and dietary intervention group (306 children at baseline, 261 children at 2-year follow-up) or a control group (198 children, 177 children) without blinding. We measured fasting insulin and fasting glucose, calculated HOMA-IR, assessed physical activity and sedentary time by combined heart rate and body movement monitoring, assessed dietary factors by a 4 day food record, used the Finnish Children Healthy Eating Index (FCHEI) as a measure of overall diet quality, and measured body fat percentage (BF%) and lean body mass by dual-energy x-ray absorptiometry. The intervention effects on insulin, glucose and HOMA-IR were analysed using the intention-to-treat principle and linear mixed-effects models after adjustment for sex, age at baseline, and pubertal status at baseline and 2 year follow-up. The measures of physical activity, sedentary time, diet and body composition at baseline and 2 year follow-up were entered one-by-one as covariates into the models to study whether changes in these variables might partly explain the observed intervention effects. Results: Compared with the control group, fasting insulin increased 4.65 pmol/l less (absolute change +8.96 vs +13.61 pmol/l) and HOMA-IR increased 0.18 units less (+0.31 vs +0.49 units) over 2 years in the combined physical activity and dietary intervention group. The intervention effects on fasting insulin (regression coefficient β for intervention effect −0.33 [95% CI −0.62, −0.04], p = 0.026) and HOMA-IR (β for intervention effect −0.084 [95% CI −0.156, −0.012], p = 0.023) were statistically significant after adjustment for sex, age at baseline, and pubertal status at baseline and 2 year follow-up. The intervention had no effect on fasting glucose, BF% or lean body mass. Changes in total physical activity energy expenditure, light physical activity, moderate-to-vigorous physical activity, total sedentary time, the reported consumption of high-fat (≥60%) vegetable oil-based spreads, and FCHEI, but not a change in BF% or lean body mass, partly explained the intervention effects on fasting insulin and HOMA-IR. Conclusions/interpretation: The combined physical activity and dietary intervention attenuated the increase in insulin resistance over 2 years in a general population of predominantly normal-weight children. This beneficial effect was partly mediated by changes in physical activity, sedentary time and diet but not changes in body composition. Trial registration: ClinicalTrials.gov NCT01803776 Graphical abstrac

The effects of a 2-year physical activity and dietary intervention on plasma lipid concentrations in children: the PANIC Study

Funder: Opetus- ja Kulttuuriministeriö; doi: http://dx.doi.org/10.13039/501100003126Funder: Sosiaali- ja Terveysministeriö; doi: http://dx.doi.org/10.13039/501100008487Abstract: Purpose: We studied the effects of a physical activity and dietary intervention on plasma lipids in a general population of children. We also investigated how lifestyle changes contributed to the intervention effects. Methods: We carried out a 2-year controlled, non-randomized lifestyle intervention study among 504 mainly prepubertal children aged 6–9 years at baseline. We assigned 306 children to the intervention group and 198 children to the control group. We assessed plasma concentrations of total, LDL, HDL, and VLDL cholesterol, triglycerides, HDL triglycerides, and VLDL triglycerides. We evaluated the consumption of foods using 4-day food records and physical activity using a movement and heart rate sensor. We analyzed data using linear mixed-effect models adjusted for age at baseline, sex, and pubertal stage at both time points. Furthermore, specific lifestyle variables were entered in these models. Results: Plasma LDL cholesterol decreased in the intervention group but did not change in the control group ( − 0.05 vs. 0.00 mmol/L, regression coefficient (β) = − 0.0385, p = 0.040 for group*time interaction). This effect was mainly explained by the changes in the consumption of high-fat vegetable oil-based spreads (β = − 0.0203, + 47% change in β) and butter-based spreads (β = − 0.0294, + 30% change in β), moderate-to-vigorous physical activity (β = − 0.0268, + 30% change in β), light physical activity (β = − 0.0274, + 29% change in β) and sedentary time (β = − 0.0270, + 30% change in β). The intervention had no effect on other plasma lipids. Conclusion: Lifestyle intervention resulted a small decrease in plasma LDL cholesterol concentration in children. The effect was explained by changes in quality and quantity of dietary fat and physical activity. Clinical Trial Registry Number: NCT01803776, ClinicalTrials.go

"Muistisairaus ei ole sen henkilön sairaus vaan se on läheisten..." - Muistisairaan omaisen voimavarat ja tuen tarve

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää muistisairaiden omaisten tuen tarvetta ja saantia sekä omaisten voimavaroja. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että muistisairaan kuntouttavan osaston henkilökunta tietää entistä paremmin, miten muistisairaiden omaiset kokevat omat voimavaransa ja millaista tukea he tarvitsevat. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla, joka nauhoitettiin. Haastatteluun osallistui kolme muistisairaan omaista (n=3). Tutkimuksesta saatu aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Tulosten perusteella muistisairaiden omaiset olivat melko yksimielisiä muistisairaan asioiden huolehtimisen kuormittavuudesta. Jatkuva huolehtiminen koettiin henkisesti raskaaksi. Voimavaroja edistäviä tekijöitä löydettiin vertaistuesta, puhumisesta ja sosiaalisista suhteista. Voimavaroja heikentäviä tekijöitä olivat ainainen huolen tunne ja epävarmuus. Muistipotilaan kuntouttavalta osastolta saatu tuki koettiin pääosin negatiivisena. Positiivisiin kokemuksiin sisältyivät asioista muistuttaminen ja palveluiden tarjoaminen. Negatiiviseksi koettiin aktiivisen tuen tarjoamisen puute, epävarmuus käytettävissä olevista tukipalveluista ja niiden hakemisesta sekä tiedottamisen vähyys. Omaisten huomioiminen koettiin merkittäväksi kehittämisehdotukseksi. Tukea toivottiin saatavan kotiin tarjottavien palveluiden muodossa sekä haluttiin tietoa muistisairaan hyvinvoinnista huolehtimisesta.The purpose of this thesis was to ascertain the resources and the need of support for the close relatives with loved ones suffering from memory disorders. The objective of this thesis was to produce empirical evidence about the resources experienced by the close relatives and their need of support to the memory patient’s rehabilitation ward’s personnel so that they know how to offer them even better support than now. The research was carried out with a qualitative research method. Research material was collected with theme interviews that were recorded. Three participants were interviewed (n=3). The material gathered in the research was analyzed with an inductive content analysis. According to the results, the close relatives with loved ones suffering from memory disorders were unanimous about the burden of taking care of their loved ones’ issues. They felt that the constant worrying was mentally burdensome. Peer support, talking and social relationships were considered as promotive resources. Constant worrying and uncertainty were considered as debilitating resources. The support got from the memory patient’s rehabilitation ward was mainly experienced as a negative. The reminding about the loved ones’ issues and the offering of services was considered as a positive experience. Negative experiences included the lack of active support provided, the uncertainty of available support services and how to apply for them and the lack of information. Taking the close relatives into consideration was felt as a major development project. The close relatives felt that they needed support in the form of services provided in the home environment and information about taking care of the well-being of their loved ones with memory disorders

Windows -käyttöjärjestelmän asennuksen ja päivityksen automatisointi

Opinnäytetyön aiheena oli tutkia Windowsin käyttöjärjestelmän asennukseen ja päivitykseen liittyviä työkaluja aloitusongelman näkökannalta. Tavoitteena oli valita kaksi työkalua ongelman ratkaisuun. Tutkielman alussa esitettiin ongelma johon etsittiin ratkaisua ja miksi työssä käytetyt työkalut valittiin. Tutkielman teoreettisessa osuudessa esitettiin vaihtoehdot ongelman ratkaisuun ja miten kyseiset vaihtoehdot toimivat. Teoreettinen osuus oli verrannollisesti lyhyt käytännön osuuteen suhteutettuna opinnäytetyön luonteen vuoksi. Käytännön osuudessa esitettiin mitä vaatimuksia näillä vaihtoehdoilla on ja miten ne tulee asentaa varmistaen niiden toimivuuden. Osuus nojautui vahvasti internetartikkeleihin ja asennusprosessin yksityiskohtaiseen selostamiseen. Tutkielman lopuksi pohdittiin asennuksen sovellettavuutta eri käyttäjätasojen näkökulmasta ja miten työssä esitetyt työkalut voidaan ottaa hyötykäyttöön yrityksessä

Tiedolla johtaminen osaksi kunnan palveluiden johtamista : tietojohtamisen käsikirja

Opinnäytetyössä kehitettiin tietojohtamisen käsikirja Lappeenrannan kaupungille. Tavoitteena oli parantaa operatiivisen toimintatiedon hyödyntämistä kunnan palveluiden johtamisessa, mikä on osoittautunut haasteelliseksi vakiintumattomien toimintatapojen vuoksi. Vakiintumattomat toimintatavat ovat aiheuttaneet sen, että tietotarpeiden tunnistaminen on ollut puutteellista ja toimintatietojen keruu sekä hyödyntäminen ovat sisältäneet paljon manuaalisia työvaiheita. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselytutkimusta ja haastatteluja sekä hyödynnettiin Valtiokonttorin teettämää kuntien kypsyystasoselvitystä. Tutkimusten tuloksia verrattiin keskenään, jonka perusteella tunnistettiin useita kehitystä vaativia kokonaisuuksia, joiden pohjalta muodostettiin käsikirjan sisältö. Opinnäytetyön teoriaosuus toteutettiin alan kirjallisuuden ja verkkojulkaisujen kautta kerätyn tiedon pohjalta. Teorian ja tutkimusten pohjalta keskeisimmät havainnot olivat, että tietojohtamista tulee lähestyä systemaattisesti yhteisen käsitteistön, roolien määrittelyn, yhteisen tavoiteasetannan sekä yhteisesti sovittujen toimintamallien ja johtamisen rutiinien kautta. Tietojohtamisen käsikirja rajattiin käsittämään eksplisiittisen tiedon johtamiseen liittyviä aihepiirejä, joita tarkasteltiin kuntien palvelujen tuottamiseen liittyvien prosessien johtamisen kautta. Käsikirjan soveltamista käytäntöön arvioitiin esimerkkikäyttötapauksen avulla. Käsikirjan avulla kunta voi kehittää tiedon johtamisen käytänteitä, lisätä yhteistä ymmärrystä kunnan tietopääomasta, parantaa tiedon laatua ja mahdollistaa oikean ja ajantasaisen tiedon hyödyntämisen osana palveluiden johtamista.In the thesis, a knowledge management handbook was developed for the City of Lappeenranta. The aim was to improve the utilization of operational information in the management of municipal services, which has proven challenging due to unestablished practices. Unestablished practices have caused the identification of information needs to be insufficient and the collection and utilization of operational information have included many manual steps. The study used survey research and interviews, and also utilized a maturity level survey conducted by the State Treasury. The results identified several areas needing improvement, which formed the basis of the handbook’s content. The theoretical part of the thesis was based on information from field literature and online publications. The main findings suggest that knowledge management should be systematically approached through common terminology, role definition, common goal setting, and agreed operating models and management routines. The knowledge management handbook was limited to cover topics related to the management of explicit knowledge, which were examined through the management of processes related to the production of municipal services. The application of the handbook in practice was evaluated with an example use case. With the help of the handbook, a municipality can develop information management practices, increase common understanding of municipal knowledge capital, improve information quality and enable the use of correct and up-to-date information as part of service management